Huomenna eduskunnan käsittelyyn tulee hallituksen esitys (73/2015) puoluelain muuttamisesta, eikä tämäkään lainsäätöprosessi tee poikkeusta nykyhallituksen jo aikaisemmin nähtyihin huonoihin hallintokäytäntöihin. Esitys on nyt käsitelty loppuun Perustuslakivaliokunnassa ja alkaa näyttämään pahasti siltä, että SSS jyrää oikeus- ja valtiotieteilijöiden kannanotot perustelematta, taas.
Perustuslakivaliokunnan (PeV) käsittely ja asiantuntijalausunnot löytyvät täältä.
Yleisellä tasolla asiantuntijat puolustavat Olli-Poika Parviaisen tekemää lakialoitetta (27/2015) ja arvelevat sen johtavan todelliseen parannukseen eduskunnan ulkopuolisten puolueiden toiminnan kannalta. Oikeusministeriön ja Valtioneuvoston kanslian edustajat ovat luonnollisesti hallituksen esityksen puolella, mutteivat perustele näkemystään mitenkään. Käytännössä tässä päätetään siis muuten samoista asioista, paitsi että hallituksen esitys ehdottaa 2 % äänikynnystä, kun O-P Parviaisen ehdotus 0,5 % äänikynnystä puoluetuen maksamiselle.
Tässä PeV:n asiantuntijalausuntojen oleellisimmat lainaukset niiltä osin, kuin ne koskevat puoluetuen laajentamista eduskunnan ulkopuolisiin puolueisiin:
Ministeri Lauri Tarasti
“Lopuksi toteaisin tässä yhteydessä käsiteltäväksi tulevan edustaja Olli-Poika Parviaisen huolellisesti perustellusta lakialoitteesta 27/2015 vp, jonka mukaan puoluetuen jakoperusteessa voitaisiin siirtyä edustajanpaikoista vaaleissa saatuihin ääniin, että tällainen vaihtoehto on kyllä ollut esillä aiemminkin ja siitä keskusteltiin jo puoluelakia säädettäessä vuonna 1969. On kuitenkin pidetty yksinkertaisempana ja selvempänä edustajanpaikkoja, joiden mukaan myös esimerkiksi kansliamäärärahat on jaettu.”
Ainoa asiantuntijana pidettävä henkilö, joka oli LA 27/2015:sta vastaan, on Ministeri Lauri Tarasti. Hän perusteli näkemystään sillä, että tällaisesta vaihtoehdosta on jo puhuttu vuonna 1969 ja että jakoperusteen säilyttäminen kansanedustajapaikkojen lukumäärässä olisi “yksinkertaisempi ja selvempi”. Tämähän on tietysti täyttä roskaa, sillä 34 miljoonan euron puoluetukipotin jakaminen onnistuu kyllä varmasti niin 200:lla kuin kaikkien vaaleissa saatujen äänien lukumäärälläkin. Siihen ei supertietokonetta tarvita. Se, että äänien lukumäärään perustuvasta puoluetuen jakoperusteesta on eduskunnassa puhuttu melkein 50v sitten, ei ole perustelu, vaan arvoton, ellei peräti hämäävä välihuomio.
Heini Huotarinen, Oikeusministeriö
“Malleista tarkoituksenmukaisimmaksi valittiin hallituksen nyt esittämä kahden prosentin valtakunnallinen kannatus puoluetuen saamisen edellytyksenä. Voidaan katsoa, että puolueella, joka saavuttaa tuon ääniosuuden, mutta ei yhtään edustajanpaikkaa, on sellaista uskottavaa, koko valtakunnan laajuista kannatusta, jota on syytä tukea puoluetuen muodossa. On myös otettava huomioon, että lakialoitteella LA 27/2015 olisi nykyistä hallituksen esitystä merkittävämpiä kustannusvaikutuksia.”
Heini Huotarinen valehtelee, tai ei ymmärrä O-P Parviaisen lakialoitetta; vain jakoperustetta muutettaisiin, ei puoluetuen kokonaismäärää. Siten kustannusvaikutukset pysyisivät muuttumattomina. LA 27/2015 siis yksinkertaisesti tarkentaa puoluetuen jakoperustetta, joka nykyisellään kärsii vaalipiirien epätasa-arvoisesta ja epäoikeudenmukaisesta jaottelusta aivan turhaan.
Heidi Viitala, hallitussihteeri, Valtioneuvoston kanslia
“Valtioneuvoston kanslia ei kannata lakiesitystä, vaan katsoo hallituksen esityksen mukaisesti, että puoluetukea voisi jatkossa saada eduskuntapuolueiden lisäksi puolue, joka saa vähintään kahden prosentin valtakunnallisen kannatuksen eduskuntavaaleissa.”
Ei mitään perusteluja, eikä edes sen suhteen, miksi juuri kahden prosentin kynnys olisi toimiva. Ilmeisesti tarkoituksena ei todellakaan ole parantaa pienpuolueiden asemaa, vaan esittää ETYJ:lle, että tälle asialle, josta Suomi sai huomautuksen 2011 vaaleissa, olisi muka tehty jotain.
Viimeiset kolme puheenvuoroa ovat siis lainauksia asiantuntijoilta, jotka ovat poikkeuksetta O-P Parviaisen lakialoitteen, ja siten demokratian moninaisuuden puolella:
Eduskuntatutkimuksen keskus, Turun yliopisto / johtaja Markku Jokisipilä
“Puoluetuen ulottaminen myös eduskunnan ulkopuolisiin puolueisiin on demokraattisen keskustelun moninaisuuden ja äänestäjien valittavana olevien poliittisten vaihtoehtojen kannalta myönteinen asia. Sekä kansainvälinen vertailu että historiallinen tarkastelu osoittavat, että uusien puolueiden on hyvin vaikeaa murtautua läpi Suomen eduskuntaan.”
“Vaalijärjestelmämme tuottaa erityisesti pienissä vaalipiireissä melko korkean piilevän äänikynnyksen, joka hankaloittaa kilpailuasetelmaa pienten puolueiden osalta yleisesti ja ensimmäistä edustajanpaikkaansa tavoittelevien uusien puolueiden osalta erityisesti. On hyvä muistaa, että nykyisistä puolueista esimerkiksi perussuomalaisilla ja vihreillä kului useampi vaalisykli itsensä pysyvämpään juurruttamiseen osaksi suomalaista puoluekarttaa. Puoluetuen rajaaminen koskemaan vain eduskuntapuolueita on omiaan lisäämään tätä epäsuhtaa.”
“Kahden prosentin valtakunnallisen kannatuksen raja on liian korkea, jos tarkoituksena todella on ulottaa puoluetuki myös eduskunnan ulkopuolelle jääviin poliittisiin ryhmiin. Historiassa läpipääsy eduskuntaan on onnistunut huomattavasti kahta prosenttia pienemmälläkin kannatuksella.”
“Eduskuntavaalien historiassa kaikki sellaiset puolueet, jotka ovat saaneet kahden prosentin kannatuksen, ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta (Suomen Pientalonpoikien jäi vuoden 1962 vaaleissa ilman paikkaa 2,16 prosentin kannatuksella) saaneet myös edustajanpaikkoja.”
“Eduskunnan ulkopuolisille puolueille annettavan puoluetuen rajan asettaminen kahteen prosenttiin tulisi jättämään lain nyt esitetyssä muodossaan pitkälti kuolleeksi kirjaimeksi. Tässä kohtaa edustaja Parviaisen lakialoite toteuttaa muutokselle annettujen perustelujen hengen hallituksen esitystä paremmin. Hallituksen esitys jättäisi puolueiden tukemiseen epäsuhdan myös sikäli, että kun eduskuntaan läpipäässeillä puolueilla kriteerinä on edustajien määrä, olisi se eduskunnan ulkopuolisilla valtakunnallinen ääniosuus.”
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden ja kansainvälisen oikeuden professori (1977-2007) Mikael Hidén
“Minusta aloitteen perustelut on laadittu epätavallisen hyvin ja tasapainoisesti. Aloitteessa [LA 27/2015] ehdotetut muutokset edistäisivät osaltaan pienten puolueiden toimintamahdollisuuksia ja tasa-arvoisempaa asemaa suhteessa suurempiin puolueisiin ja nähdäkseni ilman haittoja puoluekentän pirstoutumisesta. Aloitteessa ei nähdäkseni ole valtiosäännön kannalta ongelmallisia ehdotuksia. En ole pitänyt aiheellisena yksityiskohtaisemmin paneutua ehdotettujen muutosten käytännön merkitykseen tai niiden vertailuun hallituksen lakiehdotusten kanssa.”
Valtiosääntöoikeuden professori, varadekaani, Turun Yliopisto, Veli-Pekka Viljanen
“Esityksen perusteluissa viitataan muun muassa ETYJ:n vuoden 2011 raporttiin, jonka mukaan puoluetuen rajaaminen vain eduskuntapuolueisiin olisi omiaan rajoittamaan demokraattista keskustelua ja suositteli harkitsemaan tuen maksamista joillakin edellytyksillä myös muille puolueille (HE, s. 4).
Lakiehdotuksen vaatimus 2 %:n valtakunnallisesta ääniosuudesta eduskuntavaaleissa merkitsee käytännössä sitä, että uudistus jää puhtaasti symboliseksi. Viime vuosikymmeninä Suomessa ei ole yhtään tapausta, jossa jokin puolue olisi saanut vähintään 2 % koko maassa annetuista äänistä, mutta ei olisi saanut lainkaan edustajaa eduskuntaan. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa eduskuntapuolueiden jälkeen korkein ääniosuus oli Piraattipuolueella 0,85 %.”