Helsingin kaupunki varaa eriytetyn uskonnon opetukseen noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Kyse on siis muun uskonnon kuin evankelis-luterilaisen uskonnon opetuksesta, jonka piiriin useimmat oppilaat edelleen kuuluvat. Eriytetyn uskonnonopetuksen 1,2 miljoonan euron vuosittaisista kuluista valtaosa, eli jopa 800 000 euroa menee islamin uskonnon opetukseen. Koska islaminuskoisten perheiden määrä pääkaupunkiseudulla on kasvanut viime vuosina, on selvää, että muutos näkyy myös peruskouluissa. Vuonna 2016 eriytettyyn uskonnonopetukseen osallistuu Helsingissä noin 5400 oppilasta. Islamin uskonnon jälkeen toiseksi suurin opetusryhmä on ortodoksinen uskonto, johon kaupunki käyttää vuosittain noin 270 000 euroa. Lisäksi opetusta tarjotaan myös joidenkin vähemmän edustettujen uskontojen osalta. Muun kuin evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen osallistuvien määrä on jatkuvassa kasvussa. - Helsingissä vuodesta 2012 oman uskonnon opetukseen perusopetuksessa osallistuvien määrä on kaikkiaan kasvanut noin 1400 oppilaalla, Helsingin opetusviraston perusopetuslinjan linjajohtaja Marjo Kyllönen kertoo Suomen Uutisille. Helsingissä eriytetyn uskonnonopetuksen budjetista päättää vuosittain opetuslautakunta, joka on kaupunginvaltuuston alainen toimielin. Lähtökohtaisesti eriytetty uskonnonopetus pyritään järjestämään lähellä kunkin oppilaan koulua, jolloin matkakustannuksia ei tule. Oppilaille kuitenkin myös tarvittaessa maksetaan koulupäivän ajalta julkisella kulkuneuvolla matkat toimipaikkaan, jossa uskonnonopetus järjestetään. -Tällöin oppilaalle voidaan myöntää Helsingin seudun liikenteen haltijamatkakortti, eli matkoja saa sen verran kuin lukuvuodessa siirtymisiin tarvitsee, Marja Kyllönen sanoo. Suomen Uutiset pyrki selvittämään, paljonko rahaa Helsingissä käytetään toisaalta islamin opetukseen ja toisaalta paljonko oppilaiden kuljettamiseen kouluista toimipaikalle, jossa opetus järjestetään. Marjo Kyllösen mukaan kustannuksia ei kuitenkaan voida suoraan eritellä tällä tavoin, sillä kustannukset hajautuvat koulukohtaisesti kunkin koulun vuosibudjettiin. Kyllösen mukaan kuitenkin suurin osa islamin uskonnon opetuksen 800 000 euron vuosikuluista menee opettajien palkkoihin. Vuositasolla yksi tunti opetusta maksaa kaupungille noin 2000 euroa. ( tarkistin summan 2500 on yläkanttinen) -Helsingin suomenkielisissä peruskouluissa islamia opettaa 14 virkasuhteessa olevaa henkilöä, joista 12 on päätoimisia ja kaksi sivutoimisia. Sivutoimisuus viittaa osa-aikaisuuteen, eli tällöin palkkakin on pienempi ja määräytyy opetettavien tuntien mukaan. Ortodoksista uskontoa Helsingissä opettaa suomenkielisissä peruskouluissa kuusi päätoimista henkilöä, Kyllönen sanoo. Hänen mukaansa pätevien islamin opettajien löytäminen on haastavaa, vaikka opettajia haetaan vuosittain muun muassa lehti-ilmoituksilla. Aineenopettajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto ja lisäksi pedagogiset opinnot. -Nykyisten virassa olevien opettajien koulutus vaihtelee. Muodollisesti päteviä on tarjolla vain vähän. Oppiaineeseen voidaan kuitenkin ottaa määräaikaisesti myös opettaja joka ei ole suorittanut opettajan koulutusta.