Perustulon perusongelma

Testi oli menestys – se paransi ihmisten hyvinvointia ja sai jopa tekemään pikkuisen enemmän töitä

Perustulon perusongelmana on kuulemma se, että ihmiset alkaisivat sankoin joukoin tekemään mitä huvittaa, eikä siitä nyt mitään hyvää varmasti seuraisi – vai seuraisiko?

Tiedätte varmaan sanonnan, että raskas työ vaatii raskaat huvit? Sekä se työ, että ne huvit, ovat niitä, jotka eniten kuormittavat ympäristöämme. Jos haluamme tosissamme hidastaa planeettamme ylikuormitusta, saastumista ja eläimien sukupuuttoon kuolemista kiihtyvällä tahdilla, meidän on tehtävä vähemmän ympäristöä kuormittavia töitä ja tuotteita sekä huviteltava kevyemmin. Sikäli perustulo sopii hyvin myös ympäristöllemme.

Käymällä kaljalla tai muuten törsäämällä ei tarvitsisi enää kompensoida raskasta raatamista tai epämiellyttävää työtä niin paljoa kuin aikaisemmin. Perustulo poistaa kannustinloukut, joten työtä voisi tehdä juuri sen verran, mikä itselle riittää, eikä lisätienesteistä rankaistaisi suhteettoman paljoa – progressiivisen verotuksen muodossa jonkin verran toki. Inhottavasta työstä monelle voi tulla mieleen ensimmäiseksi siivoajien työt, mutta varsinkin jatkuvasta periaatteidensa pettämisestä maksetaan nykyään valitettavasti oikein hyvin. Joka tapauksessa paljon paremmin kuin ihmisten ja luonnon hoitamisesta ja siivoamisesta.

Jos ihmiset jäisivät pois heille vastenmielisistä töistä ja “lorvimaan” kotiinsa, heillä olisi huomattavasti vähemmän rahaa käytössään kuin töissä ollessaan – he siis matkustelisivat ja ostelisivat palveluja ja tuotteita harvemmin. Ihmiset optimoisivat ajankäyttöään ilmaisiin tai lähes ilmaisiin asioihin. Ennustaisin siten myös suurempaa mielenkiintoa luontoon, Internetiin ja itsensä kehittämiseen. Niihin kun on varaa perustulon varassakin.

Yhtäkkiä aikaa perheenjäsenillekin olisi enemmän, joiden seurasta voi nauttia, joita voi auttaa, opastaa ja joille olisi enemmän aikaa ilmaista rakkauttaan. Jälkeläisistäkin tulisi luultavasti välittävämpiä ja kriittisempiä kansalaisia, kuin perustulottomista vanhemmistaan, joilla ei ollut aikaisemmin niin paljon aikaa itselleen ja ajatuksilleen, eikä omia vanhempiaan yhtä saatavilla. Muiden perustulon varassa olevien kavereidenkin kanssa olisi helpompaa perustaa yhteinen yritys tai projekti, jonka kautta voisi työllistyä – epäonnistuessaan ei joutuisi kuitenkaan kadulle, eikä sitä tarvitsisi alati pelätä.

Jos lapset tietäisivät peruskoulusta asti, että yhteiskunta takaa heille vastikkeettoman minimitoimeentulon joka tapauksessa, he eivät enää kouluttautuisi ammatteihin henkensä pitimiksi tai elättääkseen tulevaa perhettään, vaan aidosta mielenkiinnosta.  alkaisivat tekemään enemmän niitä asioita, joita he haluavat tehdä, he olisivat myös onnellisempia. Mikään ei estäisi heitä paneutumasta intohimoonsa niin perinpohjaisesti, että siitä saaman kokemuksen ja tiedon avulla voisi muutaman vuoden päästä tienata jo palkkaakin. Perustulo antaisi ihmiselle aikaa tällaiselle itsenäiselle kouluttautumiselle. Varsinkin internet on mahdollistanut tämän kaikille, ketkä siihen vain kiinni pääsevät.

Nyky-yhteiskuntamme päätön tahti vihdoin hidastuisi. Se on selvästi mielipuolinen, sillä tuhoamme itsemme tuhoamalla ympäristömme. Jos tahti ei hidastu, en usko, että kykenemme mitenkään pysäyttämään tulevaa, seuraavan 100v aikana tapahtuvaa massiivisista ympäristötuhoa joka tulee tappamaan miljardeja ihmisiä ja vielä enemmän eläimiä ja kasveja. Se ei riitä, että teemme kulutusyhteiskunnasta epämuodikkaan.

Hidastetaan siis yhteiskuntaa, luotetaan kansalaisiimme, panostetaan meille tärkeisiin ihmisuhteisiin enemmän, vähennetään terveydellekin haitallista turhaa valvontabyrokratiaa ja ympäristön kuormitusta – otetaan käyttöön perustulo!

Leave a comment

Your email address will not be published.