Oikeusministeriö on alkanut kokoamaan työryhmää, joka mahdollistaisi äänestyksen internetissä.
Edellinen yritys muuttaa vaalitoimitusta tehtiin sentään vaalisalaisuutta ainakin teennäisesti kunnioittaen. Siinä ihmisten piti edelleen tulla vaalipaikalle antamaan äänensä äänestyskopin koneelle – mutta nykyisessä viritelmässä vaalisalaisuudesta aiotaan selvästi tinkiä. Ongelma on kiteytetty tahattomasti Helsingin Sanomien artikkelissa: “Työryhmä ryhtyy selvittämään nettiäänestystä vaaleissa. Tärkeintä on turvata vaalisalaisuus.”
Vaalisalaisuus ei säily jos äänestys voidaan suorittaa internetissä. Siinä tapauksessa ääni voidaan myydä ja sen antamista valvoa. Se on todellakin näin yksinkertaista.
Vaalilaki tietää kertoa: “Äänestäjän on niin selvästi merkittävä äänestyslippuun sen ehdokkaan numero, jonka hyväksi hän antaa äänensä, ettei voi syntyä epätietoisuutta siitä, ketä ehdokasta hän tarkoittaa. Merkintä on tehtävä äänestyskopissa tai muutoin siten, että vaalisalaisuus säilyy.“
Ongelma on siis seuraavanlainen:
Jos äänestys ei tapahdu vaaliviranomaisen valvomassa fyysisessä tilassa, niin äänestäjää voidaan painostaa antamaan äänensä painostajan tahtomalle taholle.
Ensimmäisenä mieleen tulevana esimerkkinä vaikkapa poliittisesti aktiivinen perheenisä.
Oikeusministeriö olisi saanut vaivautua kertomaan tämän työryhmän kesäisestä kokoamispäätöksestä vähän aikaisemmin. Luulen tosin ymmärtäväni miksi edellisen äänestämisjärjestelmän sähköistämisfiaskon jälkeen asiaa haluttaisiin lähestyä uudelleen mahdollisimman vähin äänin.
Vaalien uskottavuuden rapauttamisella ei äänestysintoa kuitenkaan kasvateta. Siihen minulla on aivan toisenlainen lääke – vielä kun joku vain huomaisi että nykyjärjestelmässä on paljon vakavampi ongelma – siis ETYJ:in lisäksi. Nopeassa, halvassa ja paperisessa äänestystoimituksessamme ei tosin korjausta vaativia ongelmia juuri ole.
Vaalisalaisuus ja internet-äänestys eivät ole saman kokonaisuuden osia. Se on käytännön mahdottomuus. Edes vaalipaikalla tehtävästä koneellisesta äänestämisestä kokemukset eivät ole olleet hyviä ja muuallakin toteutetut sähköiset äänestysjärjestelmäviritelmät ovat olleet epäonnistuneita ja suorastaan rikollisia. Niitä on myös käytetty ääntenlaskennan tuloksen väärentämiseen, vaarantaen näin koko demokraattisen järjestelmämme kriittisimmän prosessin, ja siten sen uskottavuuden.
Äänestysinnokkuuden väheneminen ei johdu äänestysjärjestelmämme teknisestä vanhanaikaisuudesta. Poliittisen järjestelmämme uskottavuutta lisäisi ainakin eduskunnan ulkopuolisten puolueiden tasa-arvoisempi kohtelu. Siten voitaisiin todellakin sanoa, että parempaa edustuksellista demokratiaa ei ole saatavilla. Nykyään kynnys nousta uudeksi eduskuntapuolueeksi on todella korkealla ja suorastaan epäoikeudenmukainen – varsinkin puoluetukien jakautumisen osalta.
Äänestysinnokkuutta voidaan siis parantaa muutenkin kuin tekemällä äänestämisestä epäluotettavampaa ja haavoittuvampaa. Toivonkin vain että oikeusministeriön nimittämä uutuudenkarhea työryhmä ymmärtäisi huoleni ajoissa.